Ajatusjälki ja yhteisöt

Tärkeä osa mediayhtiön vastuullista toimintaa on huomioida, miten sen tuottamat sisällöt vaikuttavat yhteiskuntaan, ja kantaa vastuu näistä vaikutuksista.

Alma Mediassa tällaisesta vastuullisesta sisällöntuotannosta käytetään termiä ajatusjälki, joka on suomennos WWF:n vuonna 2005 lanseeraamasta englanninkielisestä brainprint-termistä. Alma Media on tehnyt aktiivisesti viime vuodet töitä juurruttaakseen termin suomenkieleen ja keskusteluun media-alan vastuullisuudesta. Siksi Alma Media osallistui kesäkuussa 2014 toisena vuonna peräkkäin Lontoossa järjestettyyn Mirrors or Movers -seminaariin, jossa pääteemoiksi nousivat median ajatusjäljen mittaamiseen liittyvät kysymykset, medioiden tuottama naiskuva sekä tasa-arvokysymykset, median kyky vaikuttaa ihmisten ympäristöasenteisiin sekä mediasisältöjen kuluttajien tietoturva.

Alma Media vastuullisena yhteiskunnallisena vaikuttajana

Median ajatusjäljen huomioiminen myös päivittäisessä sisällöntuotannossa ja journalismissa on tärkeä osa Alma Median vastuullista liiketoimintaa. Yksi tapa mitata Alma Median lehtien onnistumista tässä on seurata, miten Julkisen sanan neuvoston (JSN) Alma Mediaa koskevien päätösten määrää on muuttunut. Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätökset, lukijapalaute ja -paneelit sekä oikaisupyynnöt toimivat kaikki luotettavuuden ja vastuullisen journalismin mittareina.

Alma Median lehdet käsittelevät päätökset lehtikohtaisesti päätoimittajan johdolla ja kehittävät tältä pohjalta toimintaansa.

Vuonna 2014 JSN teki kaikkiaan 96 päätöstä, jotka liittyivät muun muassa oikaisuihin ja piilomainontaan. Näistä 17 koski Alma Median medioita. Alma Mediaa koskevista päätöksistä 35 prosenttia oli langettavia, kun kaikista JSN:n päätöksistä 40 prosenttia oli langettavia.

Vuonna 2013 koetun piikin jälkeen JSN:n tekemien päätösten kokonaismäärä laski vuonna 2014 takaisin lähemmäksi viime vuosien tasoaan. Julkisen sanan neuvoston käsittelemien tapausten määrä pysytteli kuitenkin edelleen korkeammalla tasolla kuin 2010-luvun alkuvuosina.

Lue lisää aiheesta: Kestävä media ja ajatusjälki.

Toinen tapa arvioida Alma Median lehtien onnistumista vastuullisen ajatusjäljen synnyttäjinä ovat ulkopuolisten tahojen myöntämät tunnustukset. Vuonna 2014 Aamulehden toimittaja Taneli Koponen palkittiin arvostetulla Sananvapauden kunniastipendillä, joka jaetaan neljän vuoden välein merkittävistä journalistisista ansioista. Tutkivana journalistina työskentelevä Koponen on nostanut esiin jutuissaan muun muassa Puolustusvoimien taloudenpidon puutteet sekä lääkeyritysten tavan sponsoroida lääkäreille matkoja. Koponen palkittiin työstään toimittajana myös vuonna 2010, kun Sanomalehtien Liitto myönsi hänelle palkinnon vuoden yhteiskunnallisesti vaikuttavimmasta jutusta.

Yhteisöt ja Alma Media

Alma Medialla on monenlaisia suoria ja epäsuoria kulttuurisia, taloudellisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia niihin yhteisöihin, joissa sillä on liiketoimintaa. Yhteisöt voivat olla pieniä paikkakuntia, joissa Alma Medialla on paikallislehtiä, tai verkkoyhteisöjä, jotka muodostuvat Alma Median tarjoamien palveluiden ympärille.

Sidosryhmävaikutukset

Ruohonjuuritason muutoksentekijänä

Vahvana alueellisena ja paikallisena suomalaisena mediakonsernina Alma Medialla on myös ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua moniin paikallisiin hankkeisiin, jotka toteuttavat ruohonjuuritasolla Alma Median pyrkimystä vastuulliseen journalismiin ja yhteiskuntakehitykseen sekä nostavat esiin alueellisesti tärkeitä teemoja.

Vuonna 2014 muutamia suurempia tällaisia hankkeita olivat Aamulehden Moro-liitteen ja paikallisen seurakunnan yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa Tampereella järjestämä Peräkonttikirppis sekä Kainuun Sanomien ja Pohjolan Sanomien laajat kampanjat, joiden tavoitteena on lisätä alueittensa elinvoimaa ja vireyttä. Sekä Kainuussa kesällä 2014 käynnistynyt Kannata Kainuuta -kampanja että hieman sen jälkeen aloitettu Merilappilainen jalanjälki -kampanja ovat syntyneet yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Niiden tavoitteena on saada paikalliset asukkaat oivaltamaan, että he voivat vaikuttaa oman alueensa työllisyyteen ja palvelujen monipuolisuuteen hyvin pienillä muutoksilla kulutustottumuksissaan: ostamalla hivenen aikaisempaa enemmän paikallisia tuotteita ja palveluita. Molemmilla lehdillä on kampanjoissa näkyvä rooli ja ne ovat luoneet kampanjoiden ympärille kokonaisen tuote- ja tapahtumaperheen. Kampanjat jatkuvat ja laajenevat molemmilla alueilla ainakin kuluvan vuoden ajan. Kainuussa mukaan Kannata Kainuuta -kampanjaan liittyi vuoden 2015 alussa myös paikallinen ELY-keskus ja Kemin ja Tornion alueella yhteistyötä tehdään nykyisin esimerkiksi Yle Perämeren kanssa.

Esimerkki toisenlaisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on puolestaan suosittu Peräkonttikirppis-tapahtuma Tampereella, joka kannustaa ihmisiä suosimaan kierrätystä. Tapahtumalla tuetaan samalla myös suoraan paikallista avustustoimintaa, sillä kirpputorin myyntipöytien vuokratuotot ja tapahtuman aikana auki olevan kahvilan myyntituotot ohjataan kokonaisuudessaan Tampereen seurakuntien ylläpitämään vähävaraisten ruokajakeluun. Vuosittain peräkonttikirppis tuottaa Tampereen seurakuntien ruuanjakelutoimintaan noin 25 000 euroa. Tämän lisäksi Peräkonttikirppiksellä on usein ulkopuolisia kumppaneita, joiden kanssa toteutetaan muita avustusprojekteja. Keväällä 2014 järjestetyssä kirpputoritapahtumassa kumppanina oli kierrätyksen tehostamiseen keskittyvä yritys, jonka kanssa ideoitiin silmälasien ja aurinkolasien keräyskampanja. Peräkonttikirppiksen aikana järjestettyyn keräykseen luovutettiin 10 000 paria silmälaseja ja 2000 paria aurinkolaseja, jotka kansainvälinen silmälääkärien avustusjärjestö toimitti myöhemmin Tansaniaan avustuksina.

Alma Media ja tulevaisuuden toivot

Toimintansa suorien ja epäsuorien vaikutusten lisäksi Alma Media tukee taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä myös kumppanuuksien avulla. Yksi esimerkki on Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) kanssa vuonna 2014 neljättä kertaa toteutettu nuorten työllisyyttä ja kesätyöpaikkoja edistävä kampanja. Vastuullinen kesäduuni 2014 -kampanjassa haastettiin yrityksiä luomaan nuorille kesäksi hyvän kesätyön periaatteita noudattavia työpaikkoja. Kampanjalla halutaan siirtää keskustelu nuorten heikosta työllisyystilanteesta sanoista tekoihin. Mukaan kampanjaan lähti vuonna 2014 161 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä yli 33 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Kampanja jatkuu jälleen vuonna 2015, nyt hankkeen ruorissa SLNS:n sijaan Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, ja tavoitteena on saada mukaan taas suurempi määrä kesätyönantajia.

Aamulehti tekee pitkäjänteistä, toista vuotta jatkunutta yhteistyötä Pirkanmaan Yrityskylän kanssa. Yrityskylä- oppimisympäristöön suunnitellaan ja rakennetaan yhteistyökumppanin nimeä kantava pienoisyritys, jossa työskentelee joka toimintapäivä 3-5 kuudesluokkalaista todellisuutta vastaavissa ammateissa. Yhteistyökumppanin toimintaan tutustuu Pirkanmaan alueellisessa Yrityskylässä lukuvuosittain 5000 kuudesluokkalaista. He ovat tulevia työntekijöitä, kuluttajia ja kansalaisia.

Vuosikatsaus 2014

Tilinpäätös 2014

Lisätietoa